Jaa artikkeli

Kela vastaa sote-uudistukseen liittyvän valinnan­vapauden toteuttamisesta

Vuonna 2017 Kelassa käynnistettiin maakuntien tarvitsemien sote-järjestelmien rakentaminen. Niiden avulla voidaan toteuttaa uudistukseen liittyvä valinnanvapaus.
Kuva: Kati Närhi

Kelassa valmistauduttiin vuoden 2017 aikana ennakoivasti tuleviin lainsäädännön muutoksiin. Merkittävä osa valmistautumisesta liittyi maakuntauudistuksen vaikutusten selvittämiseen ja valinnanvapauden toteuttamiseen.

Kelan asiantuntijarooli on huomattava, kun sote-uudistusta varten luodaan ICT-järjestelmiä, toimintasuunnitelmia ja ohjeistusta. Kelassa käynnistettiin vuoden 2017 aikana maakuntien tarvitsemien sote-järjestelmien rakentaminen. Niiden avulla voidaan toteuttaa uudistukseen liittyvä valinnanvapaus.

Tietojärjestelmien rakentamisessa hyödynnetään Kelan toteuttamaa sairaanhoidon suorakorvausjärjestelmää, joka perustuu väestörekisteriin ja johon on jo liitetty suurin osa yksityisistä palveluntuottajista. Valinnanvapauden edellyttämä lähetepalvelu voidaan toteuttaa Kelan tuottamia Kanta-palveluja hyödyntämällä.

Sote- ja valinnanvapauslakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018. Valinnanvapauspilotit käynnistyvät heinäkuussa 2018. Yhdenvertaisen palvelun takaaminen on yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Kelassa voidaan ottaa oppia järjestelmien kehityksessä ja palvelujen suunnittelussa niin perustulokokeilun toteutuksesta kuin perustoimeentulotuen siirrosta.

Pilottivaiheessa Kela rakentaa tietojärjestelmän sote-keskuksen valintaa varten. Asiakas voi valita haluamansa yksityisen tai julkisen palveluntuottajan, kuten sote-keskuksen tai suun terveydenhuollon yksikön.

Kelan luomasta valinnanvapausjärjestelmästä tulee kansallinen tietovaranto. Jaa Twitterissä

Kelan luomasta valinnanvapausjärjestelmästä tulee kansallinen tietovaranto, johon tallennetaan asiakkaan tekemät valinnat, asiakkaan käyttämät palvelut, palveluntuottajille maksetut korvaukset ja sopimukset, jotka maakunnat ovat tehneet palveluntuottajien kanssa. Sote-alan toimijat saavat järjestelmästä käyttöönsä tarvittavat tiedot esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin käyttöä varten.

Valinnanvapausjärjestelmä on yhteydessä Kanta-palveluihin. Tulevaisuudessa asiakas tekee valinnat Omakannan kautta. Sieltä hän pystyy myös seuraamaan itseään koskevia tietoja ja palvelujen käyttöä.

Kelan yhteistyökumppaneita palvelujen rakentamisessa ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestörekisterikeskus ja Valvira. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo hankkeen toteutumista.

Valinnanvapauden toteutuminen edellyttää, että asiakkaat pystyvät vertailemaan palveluja. Jaa Twitterissä

Asiakkaiden kannalta tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että kaikki tieto on mahdollisimman laajasti sote-palveluja tuottavien ja käyttävien hyödynnettävissä. Valinnanvapauden toteutuminen edellyttää, että asiakkaat pystyvät vertailemaan palveluja.

Kelan tuottama Hoitopaikanvalinta.fi on esimerkki palvelusta, joka auttaa asiakkaita valinnanvapauden hyödyntämisessä. Palvelussa on tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja terveydenhuoltoon liittyvästä valinnanvapaudesta Suomessa.

Ylipäätään digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on keskeinen osa sote-uudistukseen valmistautumista sekä toiminnan ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Palvelusta riippuen noin 60–70 % asiakkaista haki vuonna 2017 etuutta verkossa. Tietojärjestelmien yhteensopivuutta aiotaan yhä kehittää ja asiointia helpottaa asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Palvelujen kehittämisessä ovat avuksi asiakasraadit, jotka on koottu eri etuuksien asiakkaista.

Palvelusta riippuen noin 60–70 % asiakkaista haki vuonna 2017 etuutta verkossa. Jaa Twitterissä

Aktiivimallia koskeva luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta tuli Kelaan lausunnolle 10.5.2017, jolloin aktiivimallin toimeenpanon valmistelu alkoi Kelassa. Hallituksen esitys annettiin 19.9.2017 eduskunnalle.

Eduskuntakäsittelyn aikana joulukuussa 2017 lakiesitykseen lisättiin muutos, jonka perusteella henkilö voi kerryttää aktiivisuuttaan myös muissa työvoimaviranomaisen järjestämissä työllistymisedellytyksiä parantavissa palveluissa ja toiminnoissa. Muutosehdotuksen vuoksi Kelassa arvioitiin uudelleen aktiivimallin sisältö ja sen vaikutus tarvittavan henkilöstön määrään. Arvion mukaan Kela tarvitsee 100 uutta työntekijää.

Download pdf FI