Jaa artikkeli

Kelan maksamat etuudet

Elämässä.fin artikkelissa kerrotaan Aune Kauppisesta, joka syntyi 11-lapsisen pienviljelijäperheen viidentenä lapsena Enossa vuonna 1937. Samana vuonna perustettiin Kansaneläkelaitos.
Kuva: Veera Korhonen

Kelan etuuskulut olivat yhteensä 14,8 mrd. euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 3,5 %.


Eläke- ja vammaisetuudet


Joulukuun 2017 loppuun mennessä perhevapaakorvauksen oli saanut 2 500 työnantajaa. (Kuva: iStockphoto)

Sairausvakuutusetuudet

Huhtikuusta 2017 alkaen työnantaja on voinut saada perhevapaakorvausta sen jälkeen, kun naispuolinen työntekijä on ollut kuukauden palkallisella äitiysvapaalla.

Perhevapaakorvaus on 2 500 euron suuruinen kertakorvaus, jonka tarkoituksena on vähentää erityisesti naisvaltaisilla aloilla kustannuksia, joita työnantajalle aiheutuu perhevapaista.

Perhevapaakorvaushakemuksia ratkaistiin touko-joulukuussa 6 800. Uusista hakemuksista 92 % johti myönteiseen päätökseen. Joulukuun loppuun mennessä perhevapaakorvauksen oli saanut 2 500 työnantajaa. Korvausta maksettiin 6 300 työntekijästä yhteensä 15,7 milj. euroa.

Kaikki perhevapaakorvaukseen oikeutetut eivät ole vielä hakeneet sitä. Kelan arvion mukaan vuosittain noin 30 000 työnantajalla voi olla oikeus korvaukseen. Perhevapaakorvausta voi hakea heti, kun palkallinen vapaa on jatkunut kuukauden, tai kuuden kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.

Kaikki perhevapaakorvaukseen oikeutetut eivät ole vielä hakeneet sitä. Jaa Twitterissä

Perhevapaakorvaus koskee 1.4.2017 tai sen jälkeen alkaneita äitiysrahakausia tai adoptioäidin vanhempainrahakausia. Korvaus voidaan myöntää, kun työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa äitiysvapaan tai adoptioäidin vanhempainvapaan ajalta yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden.

Lisäksi edellytetään, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista, että työsuhde perustuu vähintään yhdeksi vuodeksi tehtyyn työsopimukseen ja että työntekijän työaika on ollut vähintään 80 % alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta.



Kuntoutusetuudet

Työttömyysturvaetuudet

Kelan työttömyysturvan etuusmenojen ja saajien määrä pieneni vuonna 2017 kahdeksan vuoden kasvun jälkeen. Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia 2 125 milj. euroa*), joka on 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Etuuksien saajia oli 366 029. Ansioturvan menot laskivat 16 %.

*) Luvusta puuttuvat ulkomaille maksetut työttömyysturvaetuudet.

Opintoetuudet

Vuonna 2017 opiskelijoille maksettiin opintorahaa 461 milj. euroa (–9 %) ja asumislisää 146 milj. euroa (–45 %). Muutokset suhteessa vuoteen 2016 ovat suuria, koska elokuussa 2017 korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistettiin toisen asteen opintorahan tasolle ja valtaosa opiskelijoista siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

Vuonna 2017 asumistukien etuusmenot kasvoivat aikaisempia vuosia maltillisemmin. (Kuva: iStockphoto)

Asumisen tuet

Kela maksoi vuonna 2017 asumistukia yhteensä 2 003 milj. euroa. Asumistukien etuusmenot kasvoivat aikaisempia vuosia maltillisemmin. Vuonna 2017 asumistukien etuusmenot kasvoivat 3,5 %, kun kahtena edellisenä vuonna kasvua oli yli 10 %.

Elokuussa 2017 valtaosa opiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. Muutos kasvatti yleisen asumistuen saajien määrää noin 120 000 ruokakunnalla.

Kaikkiaan Kelan asumistukien piirissä oli vuoden 2017 lopussa 862 658 henkilöä, joka on 16 % väestöstä. Määrä on lähes sama kuin vuoden 2016 lopussa: kasvua oli 0,5 %.

Lapsiperheiden etuudet ja muut etuudet


Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Kunnat pystyivät myöntämään tuen vielä siirtymäajan loppuun asti (31.3.2017). Kela maksoi perustoimeentulotukea 722,1 milj. euroa vuonna 2017. Tukea sai vuoden aikana 277 316 kotitaloutta, joissa oli 402 564 henkilöä. Perustoimeentulotukea sai 7,3 % väestöstä.

Etuuksien hakemukset ja ratkaisut 2016–2017

Aika
2017 2016
Etuus Ratkaisut Läpimenoajan
keskiarvo1)
Ratkaisut Läpimenoajan
keskiarvo1) 
Elatustuki ja elatusavun maksuvapautus 60 604 22,0 60 899 19,4
Eläkkeet (ml. eläketuki ja takuueläke) 160 306 63,1 165 051 55,3
Eläkkeensaajan asumistuki 195 584 29,7 188 733 23,9
Erityishoitoraha 9 757 13,9 9 931 9,8
Hoito-oikeus 9 714 10,9
Koulumatkatuki 72 723 11,5 71 681 14,4
Kuntoutus 161 224 28,3 155 728 27,9
Kuntoutusraha 68 500 12,8 77 771 10,5
Lapsilisät 110 199 21,8 114 641 19,7
Lastenhoidon tuet 234 006 15,9 244 536 13,4
Lääkkeiden korvausoikeudet 234 184 19,2 213 210 17,2
Lääkkeiden lisäkorvaukset 149 828 24,6 139 498 19,3
Opintoetuudet (opintotukietuudet, opintolainavähennys ja -hyvitys) 349 657 13,1 360 037 13,2
Sairaanhoitokorvaukset 11 187 180 8,3 11 233 146 7,4
Sairauspäivärahat 620 444 19,5 604 755 17,2
Sotilasavustus 26 857 11,6 26 321 11,5
Työterveyshuolto, työnantajat 50 550 106,2 57 627 84,4
Työterveyshuolto, yrittäjät 56 212 21,8 69 705 18,2
Työttömyysturva 1 388 146 6,7 1 347 600 6,0
Vakuuttamisasiat 109 300 28,4 117 992 21,1
Vammaisetuudet 114 794 24,6 121 135 20,9
Vanhempainpäivärahat (ml. vuosilomakustannuskorvaus) 176 990 27,2 184 202 23,3
Yleinen asumistuki 808 094 11,1 665 310 13,2
Äitiysavustus 49 598 9,2 51 500 6,7

Perustoimeentulotuen käsittelyaika saatiin huhtikuussa valtaosassa hakemuksia alle 7 työpäivään eli alle lakisääteisen enimmäiskäsittelyajan. Keskimääräinen käsittelyaika oli alkusyksystä 4 työpäivää ja nousi loppuvuonna 5,5 päivään.

Takaisinperintä

Takaisin perittävien etuuksien yhteismäärä (mukaan lukien opintotuen tulovalvonnan perusteella käynnistyneet perinnät) oli vuoden päättyessä 123,2 milj. euroa (–0,1 % edelliseen vuoteen verrattuna). Opintolainojen takausvastuusaatavia oli perinnässä vuoden lopussa 122,0 milj. euroa (–7,4 % edelliseen vuoteen verrattuna).

Download pdf FI