Jaa artikkeli

Toiminta­ympäristön muutokset heijastuvat Kelan tulevaisuuteen

Osa valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötoimenpiteistä on kohdistunut myös Kelaan.
Kuva: Kela

Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan.

Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat suoraan maamme talousnäkymiin.

Suomen valtiontalous on ollut vuodesta 2009 alijäämäinen. Kuntataloudessa alijäämä on jatkunut jo vuodesta 2001. Vuonna 2017 talous kasvoi nopeasti, ja kasvun on ennustettu jatkuvan lähivuosina, tosin ehkä heikompana kuin 2017.

Vaikka työttömyyden kasvu taittui jo vuonna 2016, pitkäaikaistyöttömyys on edelleenkin suurta. Pulmana on se, että Suomessa on samanaikaisesti paljon avoimia työpaikkoja ja suuri työttömyysaste. Tilanne johtuu osaamisvajeesta ja siitä, etteivät työttömät siirry riittävällä tavalla paikkakunnille, joissa on työtä.

Lisäksi tilanne johtuu sosiaaliturvaan liittyvistä kannustinongelmista, joiden ratkaisemiseksi kokeillaan perustuloa ja osallistavaa sosiaalipolitiikkaa. Vuoden 2018 alussa tuli voimaan aktiivimalli, johon sisältyy aiempaa enemmän velvoitteita työttömyysturvan saajille.

Julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat johtaneet tuntuviin sosiaaliturvan leikkauksiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kuntatalouden leikkauksia on hoidettu siirtämällä kuntien tehtäviä valtion hoidettavaksi.

Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Uudistus lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa erilaisten perusturvaetuuksien yhdenmukaistamisen.

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa erilaisten perusturvaetuuksien yhdenmukaistamisen. Jaa Twitterissä

Kääntöpuolena voi olla etuusmenojen kasvu. Vuonna 2017 Kela maksoi perustoimeentulotukea 722 milj. euroa ja teki 1,7 milj. ratkaisua. Perustoimeentulotuen vuoksi Kelan palvelupisteiden asiakaspalvelusuoritteet, skannaus, postinkäsittely ja indeksointi kasvoivat kolmanneksella. Toimeentulotukimenot sekä ratkaisujen ja asiakaspalvelusuoritteiden määrät vakiintunevat lähivuosina. Toisaalta talouskehityksen paraneminen saattaa vähentää toimeentulotuen tarvetta.

Leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia

Osa valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötoimenpiteistä on kohdistunut myös Kelaan. Kelan toimintamenoja pienennettiin vuosina 2015–2016. Vuonna 2017 toimintakulut kuitenkin taas kasvoivat erityisesti toimeentulotuen takia.

Sekä leikkaukset että rakenteelliset uudistukset tarkoittavat muutoksia lainsäädäntöön. Suurimmat muutokset tulevat todennäköisesti sote-uudistuksen vuoksi. Sote-uudistus ja pyrkimys yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään saattavat vaikuttaa Kelan hoitamiin sairausperusteisiin korvausjärjestelmiin. Myös kuntoutusetuudet ja matkakorvausjärjestelmä saattavat muuttua.

Alustavien linjausten mukaan osa matkakorvauksista siirtyy maakuntien rahoitettavaksi vuoden 2019 alusta. Opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen tulisi Kelan vastuulle vuonna 2020, ja vuoden 2022 alusta yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset lakkautettaisiin ja korvattaisiin suoran valinnan palvelukokonaisuuksilla sekä asiakas- ja maksuseteleillä.

Nykyisin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan valtion osuudella ja vakuutettujen sairaanhoitomaksulla. Vuonna 2016 valtion osuus oli 44,9 % ja vakuutettujen sairaanhoitomaksun osuus 55,1 %. Kilpailukykysopimuksen myötä rahoitusosuudet muuttuivat siten, että valtion osuus suurenee ja vakuutettujen sairaanhoitomaksun osuus pienenee.

Laskelmien mukaan vuodesta 2020 lähtien valtion osuus sairaanhoitovakuutuksesta on 70 % ja vakuutettujen 30 %.

Valtakunnallisena toimijana Kela tarjoutuu osallistumaan sote-uudistuksen toimeenpanoon ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseen. Jaa Twitterissä

Kela osallistuu jo nyt joihinkin sote-pilotointeihin. Valtakunnallisena toimijana Kela tarjoutuu osallistumaan sote-uudistuksen toimeenpanoon ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseen. Kelalla on edellytykset vastata valtakunnallisen maksuliikenteen hallinnoinnista ja teknisestä toteutuksesta. Kelan valtakunnallisia tietojärjestelmiä tulisi hyödyntää, jotta päästään kustannustehokkaaseen lopputulokseen.

Kelan vahvuutena on Kanta-palveluiden toimivuuden lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen tiedonhallinta terveysperusteisissa etuuksissa ja palveluissa. Kustannus- ja toimintatiedot ovat saatavissa kaikista etuuksista lähes reaaliaikaisina.

Rakenteellisia uudistuksia tehdään jatkuvasti. Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2017 yli 500 milj. eurolla. Menoja ovat lisänneet erityisesti vuoden 2015 uusi asumistukilaki, 300 euron ansiotulovähennys, työttömien määrän kasvu, asumiskustannusten kasvu sekä viimeksi tuoreimpana opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen saajiksi syksyllä 2017.

Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2017 yli 500 milj. eurolla. Jaa Twitterissä

Huhtikuussa 2017 työnantajille alettiin maksaa kertakorvausta vanhemmuudesta johtuvista perhevapaakustannuksista. Vuotuiset kulut ovat arviolta 46 milj. euroa. Uudistuksen alkamisvuonna 2017 kulut olivat 15,7 milj. euroa.

Säästöjä kohdistettiin 2016 ja 2017 erityisesti lääkkeiden, lääkärinpalkkioiden, hammashoidon, tutkimuksen, hoidon ja matkojen korvauksiin sekä opintotukeen. Lisäksi säästöjä kohdistettiin muun muassa sairauspäivärahoihin ja vanhempainpäivärahoihin. Rakenteellisia muutoksia ja leikkauksia on tehty myös kuntoutusetuuksiin ja työttömyysturvaan.

Vuonna 2018 Kelan etuuskulut ovat arviolta 15,2 mrd. euroa. Vuonna 2018 kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet jäädytettiin toimeentulotukea lukuun ottamatta. Toisaalta takuueläkkeeseen tehtiin tasokorotus vuoden 2018 alussa. Kansaneläkeindeksin pisteluku on jäädytetty vuoteen 2019 saakka. Asumistuen menojen kasvua hillitään leikkaamalla tukea vuosina 2016–2018. Opintotukeen tulee muutoksia, ja työttömyysturvassa tuetaan työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä.

Vuodesta 2017 vuoteen 2018 Kelan kokonaismenot kasvavat arviolta 200 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Vuodesta 2017 vuoteen 2018 Kelan kokonaismenot kasvavat arviolta 200 milj. euroa. Kasvua on muun muassa perustoimeentulotuen ja yleisen asumistuen menoissa siksi, että vuonna 2018 Kela maksaa ensimmäistä kertaa toimeentulotukea koko vuoden ajan ja opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa koko vuoden yleisen asumistuen piirissä. Sen sijaan työttömyysturvan menot pienenevät, kun työttömien määrä pienenee. Perustoimeentulotuen menot ovat noin 840 milj. euroa vuonna 2018 ja asettunevat samalle tasolle seuraavinakin vuosina.

Pauliina ja Heikki Pohjala kertovat Elämässä.fin artikkelissa nelilapsisen perheen elämästä. Arkea helpotti aikanaan se, että kumpikin vanhemmista teki nelipäiväistä työviikkoa. (Kuva: Sami Heiskanen)

 

Kelan etuuksien merkitys kasvaa

Hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat pidemmälläkin aikavälillä Kelan etuuksiin. Indeksijäädytysten, osin indeksisidonnaisuudesta luopumisten ja etuusleikkausten vaikutukset ovat yhteensä arviolta noin 750 milj. euroa vuonna 2018.

Uusi työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Vuoteen 2080 ulottuvien Kelan laskelmien mukaan eläkeuudistus kasvattaa Kelan etuusmenoja, mutta suhteutettuna bruttokansantuotteeseen menot pysyvät kuitenkin ennallaan. Laskelmat tarjoavat lähtökohdan esimerkiksi väestön ikääntymisen vaikutusten ja rahoituskysymysten tarkastelulle.

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen suhde työeläkkeisiin sekä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen välinen yhteys nousevat keskusteluun. Työsuhteiden mahdollinen hapertuminen ja haurastuminen lisäävät Kelan työttömyys- ja eläketurvan merkitystä köyhyyden ja syrjäytymisen estäjänä.

Työsuhteiden mahdollinen hapertuminen ja haurastuminen lisäävät Kelan työttömyys- ja eläketurvan merkitystä köyhyyden ja syrjäytymisen estäjänä. Jaa Twitterissä

Osittaisena vastauksena köyhyyteen ja syrjäytymiseen pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti perustulokokeilun, joka ajoittuu vuosille 2017 ja 2018. Kela koordinoi kokeilua.

Sairausvakuutuksen merkitys perusterveydenhuollon rahoittajana on kasvanut 2000-luvulla. Työterveyshuolto korvaa yhä laajemmin työikäisten perusterveydenhuollon palveluita. Kasvukeskuksissa työterveyshuollon osuus perusterveydenhuollon menoista on jo yli kolmannes. Yksityislääkärikäyntien korvausmenot ovat pysyneet samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Yksityisiä yleislääkäripalveluita käytti vähintään joka kymmenes.

Syrjäytymisen torjumiseen tarvitaan tutkimustietoa

Kela on mukana syrjäytymisen ehkäisyssä.

Huono-osaisuuden on todettu kasautuvan. Terveyteen, talouteen ja työhön liittyvät ongelmat pakkautuvat yhä useammin samoille henkilöille. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista yli 70 % kokee taloudellisen tilanteensa vaikeaksi, ja melkein joka toisella heistä on pysyvä vamma tai sairaus. Siitä seuraa köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Työmarkkinatuen saajien keskeinen toimeentulon lähde ovat Kelan etuudet. Lähivuosien haaste on säilyttää perusturvaetuuksien riittävä taso sekä kannustaa yrittämiseen ja työntekoon.

Työmarkkinatuen saajien keskeinen toimeentulon lähde ovat Kelan etuudet. Jaa Twitterissä

Meneillään on useita tutkimus- ja toimenpideohjelmia, joilla syrjäytymisen mekanismeja selvitetään ja tarjotaan malleja syrjäytymis- ja terveysongelmien vähentämiseksi. Tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvat toimenpiteet otetaan entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Kela on keskeisesti mukana useimmissa näistä toimenpiteistä. Kelalla on edustus syrjäytymisen ehkäisemisen työryhmässä sekä perusturvan ja toimeliaisuuden työryhmässä.

Lisäksi Kelan tutkimuksella on vahva panos Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa, joka tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Pauli Löija kertoo Elämässä.fissä, miten kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikutti työkykyyn. Työnteon jatkaminen onnistui kuntoutustuen avulla. (Kuva: Vesa Tyni)

 

Koveneva työelämä vaatii kuntoutuksen kehittämistä

Työelämän vaatimusten koventuminen ja varhaisten eläkereittien sulkeminen asettavat vaatimuksia kuntoutusjärjestelmälle. Kela on merkittävä kuntoutuksen järjestäjä sekä kuntoutuksen kehittäjä ja tutkija.

Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja palvelujärjestelmien hajanaisuus vaikeuttavat oikean kuntoutustahon ja toimenpiteen löytymistä. Kuntoutuksen onnistumisessa tarvitaan julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon, Kelan, työeläkejärjestelmän sekä sosiaali- ja työvoimahallinnon parempaa yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukset sekä kuntarakenteiden muutokset vaikuttavat kuntoutuspalvelujen kehittämiseen ja muuttavat palvelujen toteuttamista. Tässäkin tarvitaan laaja-alaista arviointia ja tutkimusta.

Tavoitteena selkeä ja tiivis perusturvaverkko

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan ei kaikin osin sujunut hyvin. Alkuvaiheessa toimeentulotuen saamisessa esiintyi kohtuuttomia viiveitä. Kun järjestelmät toimivat nyt paremmin, maksatuksessa voidaan pääsääntöisesti noudattaa määräaikoja. Haasteena on edelleenkin, miten hyvin ja kitkattomasti Kelan ja kuntien sosiaalityön välinen yhteys toimii. Siihenkin sote-uudistus tulee tuomaan mukaan uusia, vielä tuntemattomiakin elementtejä.

Perustoimeentulotuen siirron myötä Kela hoitaa nyt kaikki merkittävät perusturvaetuudet. Jaa Twitterissä

Perustoimeentulotuen siirron myötä Kela hoitaa nyt kaikki merkittävät perusturvaetuudet. Lähivuosien suuri sosiaalipoliittinen kysymys on se, missä määrin näitä eri järjestelmiä on mahdollista yhdistää vähemmän byrokraattiseksi ja tiiviimmäksi perusturvaverkoksi, joka olisi samalla myös työn vastaanottamisen kannalta kannustavampi kuin nykyinen järjestelmä.

Download pdf FI