Jaa artikkeli

Toiminta­ympäristö vaikuttaa Kelan tulevaisuuteen

Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan.

Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Väestörakenteen kehitys vaikuttaa sosiaaliturvan menoihin ja rakenteeseen.

Lyhyellä aikavälillä alhainen syntyvyys pienentää vanhempain­päivärahakuluja ja sitä kautta sairausvakuutus­maksujen tasoa. Jaa Twitterissä

Lyhyellä aikavälillä alhainen syntyvyys pienentää vanhempainpäivärahakuluja ja sitä kautta sairausvakuutusmaksujen tasoa. Syntyvien ikäluokkien koko vaikuttaa myös muiden lapsiperhe-etuuksien tarpeeseen ja kuluihin tulevina vuosina. Pidemmän aikavälin tarkasteluissa syntyvyys heijastuu etuuksien rahoituspohjaan.

Suomen valtiontalous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009. Kuntataloudessa alijäämä on jatkunut jo vuodesta 2001. Vuonna 2018 talous kasvoi nopeasti. Kasvun on ennustettu jatkuvan lähivuosina, tosin heikompana kuin 2018.

Työttömyyden kasvu taittui jo vuonna 2016. Myös pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun vuonna 2018, vaikkakin sitä on edelleen paljon. Vuoden 2018 alussa tuli voimaan aktiivimalli, johon sisältyy aiempaa enemmän velvoitteita työttömyysturvan saajille.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti perustulokokeilun, joka ajoittui vuosille 2017 ja 2018. Kela koordinoi kokeilua ja sen arviointia. Ensimmäiset arviot perustulokokeilusta julkaistiin alkuvuodesta 2019.

Perustoimentulotuki Kelassa kolmatta vuotta

Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Uudistus lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa erilaisten perusturvaetuuksien yhdenmukaistamisen. Perustoimeentulotuen siirron myötä Kela hoitaa nyt kaikki merkittävät perusturvaetuudet.

Lähivuosien suuri sosiaalipoliittinen kysymys on se, missä määrin eri järjestelmiä on mahdollista yhdistää vähemmän byrokraattiseksi ja tiiviimmäksi perusturvaverkoksi, joka samalla myös kannustaisi työn vastaanottamiseen enemmän kuin nykyinen järjestelmä.

Toimeentulotukijärjestelmään liittyy merkittäviä haasteita sekä Kelalle että kunnille. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Kelan ja kuntien sosiaalityön välistä yhteistyötä on pyritty kehittämään. Myös lainsäädäntö vaatii jatkuvaa kehittämistyötä.

Vuonna 2018 Kela maksoi perus­toimeentulotukea 716 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Vuonna 2018 Kela maksoi perustoimeentulotukea 716 milj. euroa, teki 1,9 milj. ratkaisua ja maksoi 0,5 milj. yksittäistä laskua toimeentulotukena.

Perustoimeentulotuen vuoksi myös Kelan asiakaspalvelutyö on lisääntynyt. Kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen tarvittavan henkilöstön määrä on noin 1 500. Toimeentulotukimenot sekä ratkaisujen ja asiakaspalvelusuoritteiden määrät vakiintunevat lähivuosina. Talouskehityksen muutokset kuitenkin saattavat vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen.

Säästötoimet jatkuvat

Julkisen talouden sopeuttamistoimiin kuuluvassa työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksessa (kiky) sovittiin työnantajien ja työntekijöiden maksujen muutoksista. Työnantajien keskimääräisen TyEL-maksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun määrää pienennettiin ja työntekijöiden vastaavia maksuja suurennettiin.

Työnantajamaksua pienennettiin sairausvakuutuksessa vuosina 2017–2019 prosentilla vuosittain. Palkansaajien päivärahamaksua korotettiin vastaavasti ja korotus kompensoitiin pienentämällä sairaanhoitomaksua. Valtion osuutta sairaanhoitovakuutuksesta suurennettiin saman verran.

Hallitus on esittänyt (HE 296/2018), että vuodesta 2020 alkaen valtion rahoitusosuus työtulovakuutuksessa pysyy ennallaan eli on noin 9 % työtulovakuutuksen kuluista. Sen jälkeen vakuutusmaksujen kautta rahoitettavien kulujen rahoitusosuudet ovat työnantajille 52 % ja vakuutetuille 48 %. Sairaanhoitovakuutuksessa kulujen rahoitusosuudet ovat valtiolle 67 % ja vakuutetuille 33 %.

Valtion osuus Kelan rahoituksesta on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Kiky-sopimus on voimistanut tätä suuntausta edelleen ja heikentänyt vakuutusperiaatetta. Valtio rahoittaa Kelan etuus- ja toimintakuluista 78 % vuonna 2019.

Valtio rahoittaa Kelan etuus- ja toimintakuluista 78 % vuonna 2019. Jaa Twitterissä

Viime vuosien valtiontalouden säästötoimista osa kohdistui Kelan etuuksiin, erityisesti lääkkeiden, lääkärinpalkkioiden, hammashoidon, tutkimuksen, hoidon ja matkojen korvauksiin sekä opintotukeen vuosina 2016 ja 2017. Lisäksi säästöjä kohdistettiin muun muassa sairauspäivärahoihin ja vanhempainpäivärahoihin. Rakenteellisia muutoksia ja leikkauksia on tehty myös kuntoutusetuuksiin ja työttömyysturvaan.

Kelan toimintakulut ovat kasvaneet vuodesta 2017, jolloin toimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Vuonna 2019 toimintakuluista säästetään. Haasteena on tulla toimeen nykyisillä resursseilla.

Etuusjärjestelmissä on kuitenkin tehty joitakin uudistuksia, vaikka painopiste on ollut säästö- ja sopeuttamistoimissa.

Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2018 yli 700 milj. eurolla. Menoja ovat lisänneet erityisesti vuoden 2015 uusi asumistukilaki, 300 euron ansiotulovähennys, työttömän perusturvaa saavien määrän kasvu vuoteen 2016 saakka, asumiskustannusten kasvu sekä viimeksi opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen saajiksi syksyllä 2017. Asumistukimenojen kasvua on kuitenkin pyritty myös hillitsemään muuttamalla indeksisidonnaisuutta.

Huhtikuussa 2017 työnantajille alettiin maksaa kertakorvausta vanhemmuudesta johtuvista perhevapaakustannuksista. Kulut olivat 15,7 milj. euroa uudistuksen alkamisvuonna 2017 ja 43,8 milj. euroa vuonna 2018. Menojen arvioidaan vakiintuvan vuoden 2018 tasolle.

Vuonna 2018 takuueläkkeeseen tuli tasokorotus, opintotukeen huoltajakorotus ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin korotus. Vuosi 2019 tuo muutoksia muun muassa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja perhe-etuuksiin. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus.

Vuodesta 2018 vuoteen 2019 Kelan kokonaismenot kasvavat arviolta 260 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Vuonna 2019 Kelan etuuskulut ovat arviolta 15,2 mrd. euroa. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 Kelan kokonaismenot kasvavat arviolta 260 milj. euroa. Kasvua on muun muassa sairausvakuutuksessa (päivärahat, lääkkeet), yleisessä asumistuessa ja opintoetuuksissa. Sen sijaan työttömyysturvan menot pienenevät, kun työttömien määrä vähenee, ja lapsiperhe-etuuksien menot vähenevät, kun syntyvyys pienenee.

Sosiaaliturvan uudistamiseksi on vireillä useita hankkeita. Pääministeri Sipilän asettama eriarvoisuustyöryhmä esitti useita toimia eriarvoisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Työryhmä etsi uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa.

Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke Toimi kartoittaa sosiaali- ja perusturvan uudistustarpeita ja vaihtoehtoja sekä valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Tavoitteena on tarjota vaihtoehtoja seuraavilla hallituskausilla tehtävien päätösten tueksi.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta jatkunee myös seuraavan hallituskauden aikana. Kaikista uudistushankkeista todennäköisesti maakunta- ja sote-uudistus tulee vaikuttamaan eniten Kelaa koskeviin muutoksiin.

Jos sote toteutuu

Jos sote-uudistus tulee voimaan, Kela kykenee valtakunnallisena toimijana osallistumaan sote-uudistuksen toimeenpanoon ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseen. Kelalla on edellytykset vastata valtakunnallisen maksuliikenteen hallinnoinnista ja teknisestä toteutuksesta. Kelan valtakunnallisia tietojärjestelmiä tulisi hyödyntää, jotta päästään kustannustehokkaaseen lopputulokseen.

Kelan vahvuutena on Kanta-palveluiden toimivuuden lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen tiedonhallinta terveysperusteisissa etuuksissa ja palveluissa. Kustannus- ja toimintatiedot ovat saatavissa kaikista etuuksista lähes reaaliaikaisina. Myös tulorekisteri tulee auttamaan tässä.

Sote-uudistus ja pyrkimys yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään saattavat vaikuttaa Kelan hoitamiin sairausperusteisiin korvausjärjestelmiin. Myös kuntoutusetuudet ja matkakorvausjärjestelmä saattavat muuttua.

Opiskelija­terveydenhuolto laajenee kattamaan ammattikorkea­koululaiset, ja vastuu opiskelu­terveydenhuollon järjestämisestä tulee Kelalle vuonna 2021. Jaa Twitterissä

Opiskelijaterveydenhuolto laajenee kattamaan ammattikorkeakoululaiset, ja vastuu opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä tulee Kelalle vuonna 2021.

Työelämä vaatii kuntoutuksen kehittämistä

Työelämän vaatimusten koventuminen ja varhaisten eläkereittien sulkeminen asettavat vaatimuksia kuntoutusjärjestelmälle. Kela on merkittävä kuntoutuksen järjestäjä sekä kuntoutuksen kehittäjä ja tutkija.

Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja palvelujärjestelmien hajanaisuus vaikeuttavat oikean kuntoutustahon ja toimenpiteen löytymistä. Kuntoutuksen onnistumisessa tarvitaan julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon, Kelan, työeläkejärjestelmän sekä sosiaali- ja työvoimahallinnon parempaa yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukset sekä kuntarakenteiden muutokset vaikuttavat kuntoutuspalvelujen kehittämiseen ja muuttavat palvelujen toteuttamista. Tässäkin tarvitaan laaja-alaista arviointia ja tutkimusta.

Syrjäytymisen torjumiseen tarvitaan uusia keinoja

Huono-osaisuuden on todettu kasautuvan: terveyteen, talouteen ja työhön liittyvät ongelmat pakkautuvat yhä useammin samoille henkilöille. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista valtaosa kokee taloudellisen tilanteensa vaikeaksi, ja melkein joka toisella heistä on pysyvä vamma tai sairaus.

Kelan maksamat etuudet ovat työmarkkinatuen saajien keskeinen toimeentulon lähde. Lähivuosien haaste on säilyttää perusturvaetuuksien riittävä taso sekä kannustaa yrittämiseen ja työntekoon.

Kelan maksamat etuudet ovat työmarkkinatuen saajien keskeinen toimeentulon lähde. Jaa Twitterissä

Asumisen tukeminen on haasteista suurimpia. Asumistukien lisäksi vajaa puolet toimeentulotukimenoista liittyy asumiseen. Pääkaupunkiseudulla pula pienistä huokeista asunnoista on krooninen. Sosiaaliturvaa uudistettaessa ymmärrys kotitalouksien ja toisaalta vuokra-asuntojen rakentamisen tukien merkityksestä on olennainen.

Meneillään on useita tutkimus- ja toimenpideohjelmia, joilla syrjäytymisen mekanismeja selvitetään ja joissa tarjotaan malleja syrjäytymis- ja terveysongelmien vähentämiseksi. Tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvat toimenpiteet otetaan entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Kela on mukana useimmissa näistä ohjelmista ja hankkeista. Kelalla on edustus syrjäytymisen ehkäisemisen työryhmässä sekä perusturvan ja toimeliaisuuden työryhmässä. Lisäksi Kelan tutkimuksella on vahva panos Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa, joka tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Digitalisaation ja kokeilujen kautta uusia palveluita

Digitalisaation vaikutus tulee näkymään yhä nopeammin Kelan etuuksien kehittämisessä. Kansallinen tulorekisteri helpottaa jatkossa asiakkaan asiointia: Kela luopuu palkkatositteiden pyytämisestä, kunhan tulorekisterin tiedot saadaan riittäviksi.

Robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia on myös alettu tutkia. Vuonna 2018 käynnistyi kokeilu, jossa tekoälyä opetetaan tekemään yleisen asumistuen etuuspäätöksiä.

Vuonna 2018 käynnistyi kokeilu, jossa tekoälyä opetetaan tekemään yleisen asumistuen etuuspäätöksiä. Jaa Twitterissä

Kela kokeilee myös uusia palveluja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Uusina palvelutapoina kokeillaan moniammatillista palvelumallia ja asiakkuusvastaavapalvelumallia.

Niiden kehittämisen tueksi on käynnistetty Tiedolla ohjaamisen tutkimushanke, jossa tuotetaan tietoa tehostetun asiakasohjauksen vaikuttavuudesta ja myös siitä, miten datan louhinnan ja koneoppimisen avulla voidaan tunnistaa erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevia asiakasryhmiä, kuten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Oikaisu 22.5.2019 klo 14.30: Artikkelista poistettiin sote-uudistuksen kaatumisen myötä vanhentuneet kohdat.

Download pdf FI