Jaa artikkeli

Rahoitus

Vuonna 2016 Kela maksoi etuuksia yhteensä 14 339 milj. euroa.
Kuvat: Kati Närhi

Etuusrahastojen rahoitus

Kelan toimeenpanemat etuudet maksetaan kansaneläkerahastosta, sairausvakuutusrahastosta tai sosiaaliturvan yleisrahastosta (etuusrahastot). Vuonna 2016 Kela maksoi etuuksia yhteensä 14 339 milj. euroa. Kelan toimintakulut olivat 431 milj. euroa.

Kuluista rahoitettiin valtion suorituksilla 10 148 milj. euroa (68 %), työnantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla 3 872 milj. euroa (26 %) ja kuntien suorituksilla 859 milj. euroa (6 %).

Kansaneläkerahasto

Kansaneläkerahastosta maksetaan eläke- ja vammaisetuudet, eläkkeensaajien asumistuet sekä rintamalisät. Vuonna 2016 etuuksia maksettiin 3 614 milj. euroa. Rahaston toimintakulut olivat 79 milj. euroa.

Valtio rahoittaa kansaneläkevakuutuksen kulut kokonaan. Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuudelle on säädetty kuluihin suhteutettu 3,5 %:n vähimmäistaso.

Sairausvakuutusrahasto

Sairausvakuutusrahastosta maksetaan sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kuntoutus, työterveyshuollon korvaukset sekä sairaanhoitokorvaukset, joista suurimpana ryhmänä ovat lääkekorvaukset. Vuonna 2016 etuuksien yhteismäärä oli 4 602 milj. euroa. Rahaston toimintakulut olivat 196 milj. euroa.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen etuuksia maksettiin 2 343 milj. euroa. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat sairausvakuutusmaksulla, jota kertyi 1 713 milj. euroa, sekä palkansaajat ja yrittäjät päivärahamaksulla, jonka tuotto oli 714 milj. euroa vuonna 2016. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset päivärahat sekä osan vanhempainpäivärahoista ja yrittäjien työterveyshuollosta. Valtion suoritukset olivat yhteensä 130 milj. euroa. Yhteensä työtulovakuutuksen tuotot olivat 2 558 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen etuuksia maksettiin 2 259 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Sairaanhoitovakuutuksen etuuksia maksettiin 2 259 milj. euroa. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut ja valtio. Palkansaajilta, yrittäjiltä sekä etuudensaajilta perittävää sairaanhoitomaksua kertyi 1 277 milj. euroa. Valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen etuuksiin ja toimintakuluihin oli 1 047 milj. euroa. Yhteensä sairaanhoitovakuutuksen tuotot olivat 2 373 milj. euroa.

Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuudelle on säädetty kuluihin suhteutettu 8 %:n vähimmäistaso. Lisäksi on 4 prosenttiyksikön liikkumavara, jonka puitteissa rahoitusomaisuus voi vaihdella ilman vaikutusta seuraavan vuoden vakuutusmaksuperusteisiin.

Sosiaaliturvan yleisrahasto

Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muun muassa työttömyysturvaetuudet, lapsiperheiden etuudet ja opintoetuudet. Etuuksien yhteismäärä oli 6 124 milj. euroa. Rahaston toimintakulut olivat 157 milj. euroa.

Valtio rahoitti etuuksia ja toimintakuluja yhteensä 5 253 milj. eurolla. Kunnat rahoittivat lastenhoidon tukea ja työmarkkinatukea yhteensä 859 milj. eurolla.

Rahastoon tilitettiin palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua 168 milj. euroa työttömyysturvan rahoitukseen.

Toimintakulut

Toimintakulut vuonna 2016 olivat 425,7 milj. euroa ilman 5,2 milj. euron suuruisia osakesiirtoja eläkevastuurahastoon. Ne kasvoivat edellisvuodesta 1,3 %. Toimintakulujen yhteismäärä oli 430,9 milj. euroa, joka on 2,9 % etuusrahastojen kokonaiskuluista.

Toimintakulut, ilman osakesiirtoja eläkevastuurahastoon, kohdennetaan etuusrahastoille prosenttiosuuksien mukaan. Kansaneläkerahaston osuus oli 17,2 %, sairausvakuutusrahaston 46,0 % ja sosiaaliturvan yleisrahaston 36,8 %.

Toimintakulujen yhteismäärä oli 430,9 milj. euroa, joka on 2,9 % etuusrahastojen kokonaiskuluista. Jaa Twitterissä

Palkka- ja palkkiokulut olivat 211,8 milj. euroa. Henkilösivukulut olivat yhteensä 78,2 milj. euroa. Siitä osakesiirtoja oli 5,2 milj. euroa.

Muiden toimintakulujen ja tuottojen yhteismäärä oli 84,4 milj. euroa. Muista toimintakuluista IT-käyttökuluja oli 24,9 milj. euroa. Käyttöomaisuuden poistoja oli 7,9 milj. euroa. Toimintakuluja vähentäviä tuottoja oli 8,7 milj. euroa.

Ostopalveluiden yhteismäärä oli 56,5 milj. euroa. Verohallinnolle maksettavat verotuskustannukset olivat 25,9 milj. euroa. Muut ostopalvelut olivat yhteensä 30,6 milj. euroa.

Valtio rahoittaa vuosittain valtion talousarviossa vahvistettavalla määrällä kustannukset, jotka Kelalle aiheutuvat Kelassa toimivan Rajat ylittävän terveydenhuollon (RAJA) yhteyspisteen toiminnasta. Yhteyspiste aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Vuonna 2016 yhteyspisteen kustannukset olivat 0,6 milj. euroa.

Palvelurahasto

Kanta-palvelujen toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi Kelaan perustetun palvelurahaston avulla huolehditaan niistä Kelan vastuulla olevista rahoituksen, kirjanpidon ja rahaliikenteen tehtävistä, jotka määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007). Kanta-palvelut toteutetaan erillään Kelan tehtäväksi säädettyjen etuuksien täytäntöönpanosta.

Valtio rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kautta Kanta-palvelujen rakentamis- ja kehittämiskustannukset. Kanta-palvelujen ylläpito rahoitetaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä vuosina 2012–2015 asteittain käyttöön otetuilla maksuilla. Palvelurahaston kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 23,1 milj. euroa, josta investointeja oli 1,7 milj. euroa. Valtio (THL) rahoitti kustannuksista 9,6 milj. euroa. Käyttömaksuilla ja muilla myyntituotoilla rahoitettiin kustannuksia 13,5 milj. eurolla.

Vuonna 2016 sähköisen lääkemääräyksen ylläpitokustannuksista apteekit rahoittivat 50 %, julkinen terveydenhuolto 35 % ja yksityinen terveydenhuolto 15 %. Potilastiedon arkiston ylläpitokustannuksista 80 % rahoitettiin julkisen terveydenhuollon ja 20 % yksityisen terveydenhuollon käyttömaksuilla.

Eläkevastuurahasto

Kelan toimihenkilöiden vakuutustekninen täysi eläkevastuu oli vuoden lopussa 1 955,8 milj. euroa, josta jo alkaneiden eläkkeiden osuus oli 1 122,7 milj. euroa. Täysi eläkevastuu poikkeuksellisesti pienentyi kertomusvuonna 20,7 milj. euroa, mikä johtui eläkevastuun laskuperusteisiin tehdyistä kuolevuusoletusten muutoksista. Eläkkeiden ja eläkekertymän määrät sinänsä kasvoivat kuten oli oletettukin.

Katettava eläkevastuu vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 820,2 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Kela kattaa 41 % täydestä eläkevastuusta. Työntekijöiden eläkemaksulla katetun vastuun määrä oli 60,3 milj. euroa. Katettava eläkevastuu vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 820,2 milj. euroa. Eläkevastuurahastossa oli varoja yhteensä noin 1 396,6 milj. euroa. Vähimmäiskate ylittyi siis 576,4 milj. eurolla.

Eläkevastuurahastoon maksettiin työnantajan kannatusmaksuna 46,6 milj. euroa, josta 5,2 milj. euroa katettiin osakesiirrolla kansaneläkerahastosta. Lisäksi rahastoon suoritettiin työntekijän eläkemaksua 14,3 milj. euroa, josta 3,7 milj. euroa käytettiin eläkevastuun katteen lisäykseen.

Toimisuhde-eläkkeitä Kela maksoi kaikkiaan 98,6 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta 2,9 %.

Sijoitustoiminta

Kelan hallitus vahvistaa vuosittain sijoitussuunnitelman. Sijoitustoiminnan tavoitteita ovat varmuus, tuotto ja rahaksi muutettavuus. Lisäksi sijoitusten tulee olla monipuolisia ja riittävän hajautettuja.

Kansaneläkerahaston, sairausvakuutusrahaston ja sosiaaliturvan yleisrahaston sijoitustoiminnan painopiste on kassavarojen sijoittamisessa. Eläkevastuurahaston varat ovat henkilöstön Kelan palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Eläkevastuurahaston omaisuuden allokoinnilla pyritään kasvattamaan rahaston tuottoa ja varautumaan siihen, että sijoitukset voidaan tarvittaessa muuttaa tuottavasti rahaksi. Sijoitusten kansainväliselle hajauttamiselle on asetettu tavoitteet ja aikataulu.

Sijoitustoiminnan tavoitteita ovat varmuus, tuotto ja rahaksi muutettavuus. Jaa Twitterissä

Vuoden 2016 aikana markkinoilla nähtiin monta sijoituskohteiden tuottoihin voimakkaasti vaikuttanutta ja vaikeasti ennustettavissa ollutta yksittäistä tapahtumaa, kuten öljyn hintasota, Brasilian presidentin virasta erottaminen, Ison-Britannian brexit-kansanäänestyksen tulos, pääministeri Renzin eroon johtanut Italian kansanäänestys ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi.

Poliittisista yllätyksistä ja odotuksia vaatimattomammasta talouskasvusta huolimatta sijoitusmarkkinoiden kehitys vuonna 2016 oli vahvaa, mutta vaihtelevaa. Tammikuussa alkanut osakemarkkinoiden voimakas lasku vaihtui kevään aikana nousuksi sekä Yhdysvalloissa että kehittyvillä markkinoilla. Vuoden lopulla kurssinousu kiihtyi erityisesti syklisillä toimialoilla. Euroopan keskeisillä osakemarkkinoilla toipuminen ja sen myötä kurssikehitys jäivät vaatimattomammaksi poliittisten epävarmuuksien vuoksi. Kelan kannalta keskeiset Suomen osakemarkkinat sen sijaan kehittyivät vuoden 2016 aikana hyvin, indeksituotto oli 13,3 %. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto oli 16,0 % ja kehittyvien markkinoiden 15,3 %. Suurista markkina-alueista heikoiten tuottaneen Euroopan tuotto jäi 3,5 %:iin.

Kelan kannalta keskeiset Suomen osakemarkkinat kehittyivät vuoden 2016 aikana hyvin, indeksituotto oli 13,3 %. Jaa Twitterissä

Myös korkomarkkinoiden tuotot olivat rahamarkkinoita lukuun ottamatta varsin hyvät. Euroopan keskuspankki painoi keskuspankkitalletustensa ohjauskoron negatiiviseksi jo kesäkuussa 2014 ja on jatkanut samalla tiellä, mikä heijastui vuoden 2016 aikana lyhyisiin rahamarkkinakorkoihin siten, että ne pysyivät negatiivisina. Euroalueen valtionlainojen (kaikki luottoluokat) tuotto oli 3,3 %, eurooppalaisten hyvän luottoluokituksen yrityslainojen tuotto 4,8 % ja korkeamman riskin yrityslainojen tuotto 9,4 %.

Kansaneläkerahaston osakkeiden markkina-arvo ennen eläkevastuurahastoon tilinpäätöksen yhteydessä tehtyä 5,2 milj. euron osakesiirtoa nousi vuoden alusta noin 19 % (edellisvuonna 11 %). Eläkevastuurahaston tuotto ennen edellä mainittua kansaneläkerahastosta tilinpäätöksen yhteydessä tehtyä osakesiirtoa oli 17,7 % (edellisvuonna 5,9 %). Kelan vuoden 2016 osinkotuotot nousivat edellisen vuoden 28,9 milj. eurosta 30,2 milj. euroon.

Kansaneläkerahaston, sairausvakuutusrahaston ja sosiaaliturvan yleisrahaston kassavarojen yhteenlaskettu kuukausittainen keskiarvo oli 1 049 milj. euroa (edellisvuonna 1 089 milj. euroa). Kassavarojen keskikorko oli 0,00 % (edellisvuonna 0,00 %).

Rahoituksen tulevaisuudennäkymät

Valtioneuvoston vuosia 2015–2018 koskevien sopeutustoimien yhteydessä Kelan toimintakuluihin myönnetyistä valtionosuuksista vähennettiin 10 milj. euroa. Käytännössä Kelan säästövelvoite on tätäkin suurempi, koska toimintakuluja rahoitetaan valtion osuuksien lisäksi myös sairausvakuutusmaksuilla. Valtionosuuksiin kohdistuva 10 milj. euron leikkaus vähensi Kelan toimintakulujen rahoitusta pysyvästi noin 14,5 milj. eurolla vuosina 2015–2016. Tämän lisäksi Kelan tutkimustoimintaan sisällytettiin 400 000 euron säästövelvoite.

Valtion vuoden 2016 täydentävässä talousarvioesityksessä Kelan toimintakulujen valtionosuuksiin kohdistettiin 7,5 milj. euron leikkaus vuosille 2016–2017. Siitä 2,5 milj. euroa aiheutui asumistukien yhdistämisen perumisesta aiheutuvien toimeenpanokulujen poistumisesta ja 5 milj. euroa Kansaneläkelaitoksen toteuttamasta pysyvästä toimintamenoihin kohdistuvasta säästöstä. Valtion osuuksien 5 milj. euron leikkaus merkitsi 7,4 milj. euron vähennystä toimintakulujen rahoituksen.

Yhteensä Kelan toimintakulujen rahoitukseen kohdistettujen pysyvien leikkausten määrä on 22,3 milj. euroa. Jaa Twitterissä

Yhteensä Kelan toimintakulujen rahoitukseen kohdistettujen pysyvien leikkausten määrä on 22,3 milj. euroa.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Valtio ja kunnat vastaavat puoliksi perustoimeentulon kustannuksista. Valtio suorittaa Kelalle etuuden maksamiseen tarvittavat varat ja kuntien vastuu otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmän kautta.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta on tarkoitus yksinkertaistaa. Rahoituksen yksinkertaistamisen ratkaisuihin vaikuttaa valinnanvapauden toteuttamisen yhteydessä tehtävät ratkaisut. Suunnitelmien mukaan valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen etuusmenoista siirretään maakunnille 1.1.2021. Asiaa on tarkoitus selvittää kolmikantaisesti ja verotusratkaisuihin liittyvänä yhdessä valtiovarainministeriön ja Kelan kanssa. Selvitystyö käynnistetään 2017.

Kelan valmistelema perustulokokeilu alkoi 1.1.2017, ja ensimmäiset perustulot maksettiin kokeiluun osallistuville 9.1.2017. Perustulon rahoitukseen on varauduttu vuoden 2017 valtion talousarvion kärkihankemomentilla, jossa hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti rahaa on käytettävissä 20 milj. euroa. Lisäksi muun muassa peruspäiväraha- ja työmarkkinatukimomenttien määrärahoja voidaan käyttää perustulokokeilulain mukaisesti perustulon maksamiseen.