Jaa artikkeli

Sosiaaliturvayhteistyö ylittää rajat

Sosiaaliturva vaihtelee Euroopan unionin jäsenmaissa huomattavasti, kirjoittaa Kelan Sosiaalivakuutus-lehti.
Kuva: Kati Närhi

Sosiaaliturvan kehittäminen on maailmanlaajuista yhteistyötä. Kelan asiantuntijat ovat tiiviisti mukana maailmanlaajuisessa sosiaaliturvajärjestö ISSAssa (International Social Security Association). ISSA on maailman sosiaaliturvalaitosten yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 340 sosiaaliturvalaitosta yli 160 maasta.

Kela myös ylläpitää Suomen osalta eurooppalaista sosiaaliturvatietojen sähköistä vaihtojärjestelmää EESSIä* (Electronic Exchange of Social Security Information). Järjestelmän avulla EU-maiden sosiaaliturvaviranomaiset vaihtavat tietoja tehokkaasti, nopeasti ja turvallisesti. Tietojenvaihtoa tarvitaan EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.

Euroopan unionin kansalaisia kohdellaan sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdenvertaisesti riippumatta siitä, missä EU-maassa he asuvat. Esimerkiksi Tampereella suomalaisen työnantajan palveluksessa ahkeroiva puolalainen putkimies saa lapsilisää Suomessa, vaikka hänen perheensä asuu Krakovassa.

EU-sääntöjen mukaan henkilö saa sosiaaliturvan sen maan käytäntöjen mukaisesti, missä hän työskentelee. Jaa Twitterissä

Sosiaaliturvan maksajamaan määräävät EU-pelisäännöt, maiden väliset sosiaaliturvasopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. EU-sääntöjen mukaan henkilö saa sosiaaliturvan sen maan käytäntöjen mukaisesti, missä hän työskentelee, vaikka asuisi vakinaisesti jossain muualla. EU jyrää tässä kansalliset laintulkinnat ja säännökset. Kelan sosiaaliturva ei riipu työstä tai kansalaisuudesta vaan vakinaisesta asuinpaikasta.

EU-kansalaiset voivat käyttää Euroopan talousalueella eurooppalaista sairausvakuutuskorttia. Se helpottaa palvelujen saamista samoilla ehdoilla ja kustannuksilla kuin kyseisessä maassa vakuutetut saavat. Kotimaan sosiaaliturvajärjestelmä korvaa aiheutuneet kustannukset.

Varsinaista EU-sosiaaliturvaa ei ole olemassa. EU asetti jo vuonna 2010 tavoitteeksi poistaa vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 milj. ihmistä köyhyys- ja syrjäytymisvaarasta. Taloudellisen taantuman ja maiden välisten suurten erojen vuoksi tilanne on päinvastoin heikentynyt viime vuosina, kun köyhien määrä on EU:ssa lisääntynyt miljoonilla.

EU-maissa on hyvin erilaiset kansalliset tavat, kulttuurit ja käytännöt siihen, miten köyhyyttä tulisi hoitaa. Samalla kun Pohjoismaissa luotetaan hyvinvointiyhteiskunnan antamaan suojaan, sukulaiset ja ystävät ovat Etelä- ja Itä-Euroopassa vähäväkisten paras turva.

Jokaisessa EU-maassa pitää saada neuvontaa rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Jaa Twitterissä

Eri maiden kansalaisten sosiaaliturvan kussakin maassa määrittelee lopulta kyseisen maan viranomainen. Suomalaisista käytännöistä voi lukea tarkemmin Sosiaalivakuutuksen artikkelista.

Kelassa avattiin vuonna 2014 Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteispiste. Se toimii kansallisesti neuvontapisteenä, kun hakeudutaan Suomesta hoitoon ulkomaille tai ulkomailta hoitoon Suomeen. Neuvontapiste ylläpitää myös Hoitopaikanvalinta.fi-sivustoa, josta asiakas saa tietoa terveyspalvelujen käytöstä Suomessa ja ulkomailla, potilaan oikeuksista, hoitokustannusten korvauksista ja palvelujen valinnanvapaudesta.

Jokaisessa EU-maassa toimii vastaava yhteyspiste. Sitä edellytetään potilaan oikeuksia määrittelevässä EU-direktiivissä.

* Järjestelmän on ennakoitu tulevan käyttöön v. 2019 (tietoa korjattu toimintakertomukseen 24.4.2017).

Sosiaalivakuutus-lehti kirjoittaa, kuinka suomalainen sosiaalinen innovaatio, äitiyspakkaus, niittää mainetta maailmalla.